torstai 10. marraskuuta 2016

Iskikö sensuuri kirkkokalenteriin?

Uusi kirkkokalenteri vuodelle 2017 tulla tupsahti seurakuntaan, ja sitä heti tutkimaan, mitä yllättävää tällä kertaa on tarjolla. Liekö sensuuria, itsesensuuria vai perinteinen moka, virhe vai unohdus, että kirkon väestötilastot on esitetty kovin supistetussa muodossa. Kun tärkeistä väestömuuttujista esitetään vain kastetut ja kuolleet, joita on yli 300 enemmän kuin edellisiä, voisi äkkinäinen luulla, että kirkko on kuolemassa käsiin.

Alkuvuodesta kuitenkin uutisoitiin, että ”kirkkoon liittyi viime vuonna [2015] ennätysmäärä ihmisiä”. Miksi näitä lukuja ei näy enää kirkkokalenterissa? Siksikö, että samalla jouduttaisiin kertomaan, että kirkosta erosi 849 ihmistä. Ei suinkaan näitä erolukuja ole nyt ruvettu piilottelemaan? Sama koskee kirkon kannalta ei niin mairittelevia avioliittotilastoja, niitäkään ei enää löydy kalenterista.

Kalenterin viikkonäkymän taitossa on palattu kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, jossa viikonpäivät ovat allekkain, eivät vierekkäin. Kalenterin muistiinpanotila ei ole kuitenkaan kasvanut kuten keväällä luvattiin, melkeinpä päinvastoin, sillä muisteltavia pyhiä ja muita asioita on ängetty sivuille aiempaa enemmän.

Onko tärkeätä muistaa 26.11. päivän kohdalla, että ”Suomen hallitus antoi asetuksen Suomen kreikkalais-katolisesta kirkosta 1918” tai että ”Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa (2001–) Leon (Makkonen, 1948–) virkaanastumispäivä” on 16.12. Kun vielä joulupaasto sekä paikoin esi- ja jälkijuhlat on merkattu kullekin päivälle erikseen, eipä ihme, että muistiinpanotilasta on uupeloa. Toisaalta kalenterin tekstit on painettu niin ohkoisella fontilla, että niiden päälle voi mainiosti kirjoittaa.

Matrikkeliosan mittavaa järjestöluetteloa on lyhennetty karsimalla yhteystietoja, koska ne löytyvät yleensä järjestöjen nettisivuilta. Karsintaa on tehty myös itse kalenteriosassa, sillä ekumeenista rukousviikkoa (18.–25.1.) tai saamelaisten kansallispäivää (6.2.) ei sieltä enää löydy.

Arkipäiville sattuvien suurten juhlien päivämäärät olisi minusta voinut painaa punaisella kuten joskus aiemmin, koska ohuesta fontista johtuen juhlat menevät helposti sivu silmien. Joskus muinoin toinen joulupäivä ja toinen pääsiäispäivä noteerattiin niin ikään lisävärillä. Liputuspäivien mustavalkoisessa symbolissa värit ovat väärin päin, joten se muistuttaa Ruotsin lippua!

Neitsyt Marian temppeliintuomisen juhlan (21.11.) nimi oli vuosien 2006–2008 kirkkokalentereissa temppeliinkäyminen. Sitä ennen ja sen ja sen jälkeen on käytetty temppeliintuomista. Sanoilla on vissi ero. Tuominen tähdentää Joakimin ja Annan antaman lupauksen täyttämistä, kun taas käyminen korostaa niitä askeleita, joita kolmevuotias otti temppelin rappusilla kohti suurta, tulevaa tehtäväänsä.

Ja kun oikein perataan ja raavitaan, löytyyhän sieltä kalenterista pari pikku virhettäkin. Vainajien muistelupäivien luettelossa Dimitrin lauantai on merkattu 28.10.:ksi, mutta varsinaisessa kalenteriosassa sijoitettu sentään oikealle päivälle 21.10.  Ja sokeana syntyneen sunnuntain päivämäärä on kai jäänyt vahingossa mustaksi.

Kalenterin nimiölehdeltä ilmenee julkaisija, Suomen ortodoksinen kirkko, mutta mainintaa kalenterin toimittajasta tai toimittajista, jos heitä on useampia, ei löydy mistään. Sitä tietoa olisin kaivannut. Kenelleköhän kalenterista voisi antaa palautetta?

1 kommentti:

Nimetön kirjoitti...

Palautteeseen oletko jo kokeillut osoitetta piispa.arseni@ort.fi? Eikös hän ole kalenterista vastuussa.