maanantai 25. huhtikuuta 2016

Samassa taivaassa?

Lienettekö kuulleet tarinan hindusta, joka kuoltuaan pääsi tutustumaan kristittyjen taivaaseen? Pyhä Pietari suostui armollisesti esittelemään taivaan kartanoita vieraalle, jota odotti oman uskontonsa mukaisesti lähes loputon sielunvaellus. Hindua tietysti kiinnosti, pääsevätkö kristityt jossain suhteessa helpommalla.

Ensimmäisen oven takaa kaikui kuoripoikien korkealle viritetty veisuu ”Gloria in exelsis Deo…”

”Siellä ovat katolilaiset”, pyhä Pietari virkkoi ja viittoi oven taakse juuttunutta vierastaan jatkamaan matkaa.

”Tuolla taas majailevat luterilaiset… heitä ei kylläkään ole kovin paljoa edellisiin verrattuna, mutta hyvin tuntuu virrenveisuu sujuvan”, Pietari murahti hoosiannaa hetken kuunneltuaan. Vieras seurasi opastaan äänettömänä.

Niin vaellettiin läpi taivaan kartanoiden pysähdellen milloin helluntailaisten, baptistien, metodistien, adventistien ja muiden vapaiden suuntien ovien kohdalle. Erityisen pitkään vieras viivähti Pelastusarmeijan reipashenkistä soitantoa kuuntelemassa.

Reformaation vuosisatoja pyhä Pietari muisteli raskaasti huoahtaen. Noina aikoina taivaan portinvartijan työstä oli hohto kaukana. Käsirysyyn jouduttiin tuon tuosta ja innokkaimpia tu(nkei)lijoita oli taltutettava avainnipulla! Kukaan ei huolinut toista huonekaverikseen ja väliseiniä jouduttiin rakentamaan suurella kiireellä.

”Miten sitten nyt tilat riittävät, kun joku Kylliäinen on luvannut taivaspaikan kaikille”, Pietari heitti ilmaan retorisen kysymyksen, josta Gangesin kasvatti ei ymmärtänyt yhtikäs mitään.

Yhtäkkiä pyhä Pietari nosti etusormensa varoitukseksi huulilleen.

”Ssshhhh… mennään aivan hiljaa tuon seuraavan oven luo.”

Oven takaa kaikui taivaallisen kaunis kirkkoveisu, jota isäntä ja vieras jäivät kuin naulittuna kuuntelemaan. Siellä toimitettiin akatistosta kaikkein pyhimmälle Jumalansynnyttäjälle bysanttilaisin sävelin.

Mutta miksi tämä varovaisuus… hindun hämmästynyt ilme muotoili sanattoman kysymyksen, jonka pyhä Pietari luki vaivatta vieraan kasvoilta.

”No, he luulevat olevansa ainoita täällä”, Pietari vastasi lakonisesti ja jatkoi matkaa vieras kannoillaan.  – Ehkäpä tämä tunsi olonsa nyt huojentuneeksi pohtiessaan pyhän Pietarin vastuunalaista työtä taivaallisten salaisuuksien vartijana.

Ei kommentteja: