Kasteiden voimakas väheneminen ei ole ainakaan vielä herättänyt ortodoksista kirkkoa toimintaan. Luterilaiset sitä vastoin ovat järjestäneet jo useana vuonna erityisiä kastepäiviä, jolloin kasteelle voi tuoda hiukan vanhempiakin lapsia. Näitä ”joukkokastamisia” on ollut etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa kastamatta jättäminen on selvästi yleisempää.
Kastamattomuudessa on kyse siitä, että kristitty vanhempi tai molemmat jättävät lapsensa kastamatta. Ajatellaanko omassa kirkossamme, ettei jäseniin voi mitenkään vaikuttaa? Onko yksilönvapauden kunnioitus viety näin pitkälle? Kristus kehotti tekemään kaikista kansoista opetuslapsiaan ja me emme huolehdi edes omistamme!
Yksi merkittävä syy kasteiden määrän vähenemiseen on kirkon elämästä vieraantuminen. Myös kirkon kontakti jäseniin päin on meillä heikompi kuin luterilaisilla, joilla on sentään kattavaa seurakuntien kerhotoimintaa joka paikkakunnalla. Toissijaisiakin syitä löytyy roppakaupalla. Toinen vanhemmista ei ehkä kuulu kirkkoon lainkaan ja sekin vaikuttaa jollain tavoin asiaan. Jotkut vanhemmat taas elävät siinä harhaluulossa, että kastamatta jätetty voi sitten aikuisena itse päättää, mihin uskoo.
Seuraavassa kaaviossa havainnollistetaan kasteiden määrän muutosta 2000-luvulla. Kyse on suhteellisesta muutoksesta, jossa molempien kirkkojen lähtötaso on ilmaistu luvulla 100. Luterilaisilla se tarkoittaa 48 386 ja ortodokseilla 505 kastetta vuonna 2002. Ortodoksien suurempi vaihtelu johtuu kasteiden pienestä kokonaismäärästä, mutta suunta on sama.
Kasteiden määrä on laskenut noin 3/4:aan vuoden 2002 tasosta molemmissa kirkoissa. Ortodokseilla kasteita oli 385 ja luterilaisilla 36 584 vuonna 2016. © Mikko Junes. |
25–34 ja 35–44-vuotiaat ovat aliedustettuina molemmissa kirkoissa koko väestöön verrattuna. Ortodokseilla iäkkäämpien osuus jäsenkunnasta on suurin. © Mikko Junes. |
Pääsyyksi jäsenmäärän laskuun on tarjottu vinoutuneesta ikärakenteesta johtuvaa korkeaa kuolleisuutta. Se ei ole kuitenkaan koko totuus. Myös kirkosta eroajien edelleenkin varsin suuri määrä (788) ja voimakkaasti alenevat kasteluvut verottavat jäsenistöä.
Yli 64-vuotiaiden osuus ortodoksien jäsenkunnasta on kuitenkin huomattavan suuri. Niinpä kuolleisuus on liki viidenneksen korkeampi kuin luterilaisilla ja kolmanneksen suurempi kuin koko väestössä. Vuositasolla se merkitsee noin 120–200 kuolintapausta lähes 800 kuolleen kokonaismäärästä.
Lähteinä käytetty Suomen ortodoksisen kirkon ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sekä Tilastokeskuksen tilastoja. Kaavioiden kopiointi sivuston ulkopuoliseen käyttöön ilman lupaa on kielletty.